Millainen minä olen?

Luonne ja ulkonäkö
Luonteeltani olen omasta mielestäni iloinen ja päättäväinen ihminen. Ulkonäöltäni olen aika tavallinen, suomalaisen näköinen tyttönen. Minulla on vaalean ruskeat hiukset, vihreät silmät ja pitkät silmäripset. Kesäisin hiukseni vaalenevat paljon auringonvalon takia. Hirveästi en yleensä meikkiä käytä, ellei ole sitten juhlia tai muuta syytä meikkaamiselle. Kotona en jaksa meikata ollenkaan. Kotona viihdyn ohuissa kollareissa tai legginseissä, kaupungilla farkuissa ja saappaissa.

Perhe
Perheeseeni kuuluu kaksi pienikokoista koiraa. Toinen on rodultaan sekarotuinen ja toinen on cockerspanieli. Nurkissani asustaa myös valkoinen vanha kani, joka on ollut minulla jo vuosia. Eläimet ovat aina olleet todella tärkeitä minulle, enkä niistä voi kuvitellakaan luopuvani, vaikka perheeseen lapsi syntyykin. Kovin läheinen olen vanhempieni ja sisarusteni kanssa, joten hekin kuuluvat perheeseeni, vaikka emme saman katon alla asukaan. Kaikkein läheisin ihminen minulle tässä maailmassa on oma äitini. Minulla on muutama läheinen ystävä, joiden kanssa vietän aikaa. Sitten on tietenkin niitä kavereita paljon, joita ei niin usein tule nähtyä. Mitään parasta ystävää minulla ei oikeastaan ole koskaan ollutkaan.

Koti ja vapaa-aika
Asun 52-neliöisessä saunallisessa rivitalokaksiossa rauhallisella paikkakunnalla. Rakastan kotiani. Viihdyn täällä hyvin, eivätkä päivät tunnu pitkiltä. Vapaa-ajallani tällä hetkellä touhuan eläinteni kanssa, neulon ja lenkkeilen. Välillä innostun valokuvailemaan järjestelmäkamerallani, yleensä "uhrina" eläimet. Vauvan synnyttyä tuleekin varmasti otettua kuvia sitten enemmän :) Tykkään käydä mökillämme sekä muutenkin liikkua luonnossa koirien kanssa. En tykkää helteistä, lempivuodenaikani on syksy. Rakastan sadetta, silloin yleensä lähden koirien kanssa lenkille. Jos tekemisenpuute iskee, niin minua viihdyttää lempisarjani Pretty Little Liars. Paljon vietän aikaa yksin. Ei minusta silti kovinkaan yksinäiseltä tunnu, onhan minulla eläimet seuranani aina.

Äitiys
Äitinä tulen olemaan varmasti huolehtivainen ja rakastava, niinkuin varmasti jokainen äiti on omalle lapselleen. Valmistautuminen tulevaan äitiyteen ja perheenlisäykseen on opettanut minua olemaan säästäväisempi rahan suhteen, suunnittelemaan enemmän tulevaisuutta sekä asettamaan lapsen itseni edelle jo nyt, vaikka lapsi vielä mahassa onkin. Ennen tykkäsin hankkia itselleni paljon uusia vaatteita jopa hieman holtittomasti rahaa kuluttaen. Nykyään pohdin pitkään, että tarvitsenko oikeasti uusia vaatteita, vai voisiko rahan käyttää viisaammin. Toisaalta olen alkanut hieman hamstraamaan käyttötavaraa, pahan päivän varalle :D Esimerkiksi hoitoaineita, hammastahnaa, vessapaperia... Kuulostaa jotenkin hullulta, mutta en tiedä miksi minusta on sellainen tullut : D

Muuta mukavaa...

Tykkään rentoutua siivoamalla asuntoani. Tulee hyvä mieli, kun on puhdasta. Minusta pesuaineet vaan tuoksuvat tällä hetkellä niin ihanilta, tulee siivottua senkin takia usein. Imuroin yleensä kerran päivässä, eläinten takia.

Lempivärini on valkoinen. Tykkään käyttää mustia ja pinkkejä vaatteita, sisustuksessa suosin valkoista suurimmaksi osaksi. Oman kodin sisustaminen on minulle tärkeä juttu, sisustus elääkin koko ajan kodissani.

Keräilen muumimukeja ja muitakin muumi-astioita. Mukeja löytyy tällä hetkellä 47 kappaletta. Oma muumimuki-kaappi onkin ylpeyden aiheeni. Muumimukit eivät ole käytössä, vaan koristeena enimmäkseen vain. Ehkä sen takia, että suurin osa mukeista on sellaisia, joita ei enää myydä.

Noh siinäpä oli hieman lisää tästä ruudun takana kirjoittelevasta mammasta :D Nyt lähdenkin hedelmäsalaatin tekoon :)

Vaatehankintoja

Taisin jossain vaiheessa blogissani hieman lupailla ja vannoa, etten enää vauvalle vaatteita hanki. Kaapithan jo pursuavat vauvalle hankituista vaatteista ja tarvikkeista. Olenkin alkanut hankkimaan vauvalle tulevaisuutta varten jo hieman suurempia vaatteita, kokoa 68 ja 74 cm. Lisäksi äitini ahkerasti ostelee pikku-jäbälle vaatteita. Nyt pientä kuvapostausta ja hehkutusta uusimmista hankinnoista, jotka pääsevät sitten käyttöön varmaan ehkä ensi kesänä?

Budapestin tuliainen, koko 74cm.

Budapestin tuliainen, koko 74cm.

Ostokset Citymarket, harmaat koko 68cm ja ruskeat 74cm.

Olen huomannut, että värimaailma itse ostamissani vauvanvaatteissa on melkein aina sama. Suosin luonnollisia värejä: valkoista, harmaata, beigeä ja ruskeaa. Nehän sattuvat käymään sitten tyttölapsellekin, jos sukupuoli ei paikkaansa pitäisikään. Huomaan, että omat lempivärini vaikuttavat paljon siihen, mitä vauvalleni haluan päälle pukea.
(Löytyy kaapista onneksi pojalle myös kirkkaan vihreitä ja sinisiä vaatteita jokunen kappale kuitenkin : DD)

Tervetuloa raskausarvet!

Viikko sitten itseäni peilailin ja kauhukseni huomasin, että ensimmäiset raskausarvet ovat ilmestyneet. Ensimmäiset raskausarvet ilmestyivät minulle siis raskausviikolla 27+0. Painoa minulle on koko raskauden aikana kertynyt noin 5 kiloa.

Raskausarpia on minulla tällä hetkellä molemmissa kyljissä sekä yksi alavatsassa. Arpia yritin kuvata, mutta se oli hankalaa. Kuitenkin punaiset viirut jo selkeästi näkyvät ja lisää varmasti tulee. Osasin kyllä odottaa, että minulle arpia raskauden myötä tulee paljon. Ihoni on aina ollut kuiva ja se vaikuttaa varmasti raskausarpien syntymiseen paljonkin. En kuitenkaan osannut odottaa, että arvet ilmestyvät jo näin aikaisin. Monilta olen kuullut, että niitä alkaa tulla vasta juuri ennen synnytystä. Miltähän kehoni mahtaakaan näyttää sitten synnytyksen jälkeen? :o

Kovin ahkerasti olen vatsaa, rintoja sekä kylkiäni rasvaillut aamulla ja illalla nukkumaan mennessäni. Aamulla rasvaan yleensä perusvoiteella ja iltaisin ihan öljyllä.

Aqualan L
Käytän perusvoiteena ihon rasvaukseen yleensä aamuisin. Hajusteeton perusrasva. Imeytyy nopeasti ja on hinnaltaan edullinen. Hinta 9,30 €.

Decubal Body Lotion
Hyvä tuote kuivalle iholle, hajusteeton tämäkin. Rasvapitoisuus 16%. Hinta 7,70 €.

Vichy Complete Action Anti-Stretch Mark Cream raskausarpivoide
Apteekista ostin kun siellä myyjä tuota tuotetta niin kovasti suositteli. Voide on tarkoitettu nimenomaan raskausarpien ehkäisyyn. Imeytyminen kestää jonkin aikaa. Hintaa en muista, enkä netistä löytänyt. Hinta muistaakseni hieman yli 20 €.

Bio-Oil
Viimeisenä se lempparini! <3 Aivan ihanan tuoksuinen öljy, voisin rasvailla ihoani jatkuvasti kyseisellä tuotteella :D Tuoksu on minusta aivan mielettömän hyvä, ei liian voimakas. Tuotetta käytetään raskausarpiin, kuivuneelle ja ikääntyvälle iholle. Kaverini suositteli ostamaan apteekista Bio-Oilia, olen todella tyytyväinen ollut. Hinta 11,90. 

Siinäpä käyttämäni voiteet ja öljy. En osannut valita vain yhtä tuotetta arpien ehkäisyyn, joten käytän muutamia vuorotellen. Kuitenkin eniten tuota Bio-Oilia tällä hetkellä. Löytyykös muilta yhtä "kivoja" raskausarpia jo? :D

Hukassa.

Neuvolakäynnillä tuli puheeksi, että kannattaisi lapsen isän kanssa miettiä jo huoltajuus- ja elatusasioita hieman etukäteen. Hiemanhan se on hankalaa, kun lapsen isä ei halua minua nähdä, eikä vastaa puhelimeensa, kun yritän soittaa. Tekstiviestillä olen vähän yrittänyt saada asioihin selvyyttä, tosin aika huonolla menestyksellä.

Huoltajuuden suhteen toivoisin kovasti, että lapsen isä suostuisi siihen, että olen lapsen yksinhuoltaja. Uskonkin, että hän siihen suostuu. Eihän tuollaisesta ihmisestä oikein huoltajaksi ole, kun ei mitään lapseen liittyviä asioita halua kanssani selvittää. Kysyin lapsen isältä huoltajuudesta, vastaus on edelleen, että aivan sama.

Lapsen isä haluaa ehdottomasti dna-testit, ei suostu tunnustamaan isyyttään ilman testiä. Kuvittelee siis, että lapsen isä voi mahdollisesti olla joku muu kuin hän. Tämä asia minua loukkaa todella syvästi. Varmaan hän on koko suvulleen kertonut, ettei edes välttämättä ole lapseni isä. Minulle hän on suoraan sanonut, ettei usko olevansa lapsen biologinen isä. Aivan sama sitten, mitä siihen yritän vastaan sanoa. Totuushan on se, ettei muita isäehdokkaita todellakaan ole, valitettavasti. Melkein toivoisin, että olisi.

Elatusmaksuja en tule varmasti lapsen isältä ainakaan kokonaisuudessa samaan. Hänellä on rahasotkuja, joten ei varmasti kykene maksamaan edes sitä minimisummaa, mikä hänen kuuluisi lapsestaan kuukausittain maksaa. Eli siis Kelahan todennäköisesti lapsen elatusmaksut tulisi maksamaan, jos isyys selvitetään.

Mielessäni onkin käynyt, että entä jos isyys jätetään vain selvittämättä. Jos minä kieltäisin isyyden selvittämisen ja tämä lapsen isä ei halua isyyttään tunnustaa ja selvittää. Silloinhan kunta maksaisi lapsen elatusmaksun, koska olen pienituloinen. Lapsen isä ei halua näillä näkymin olla lapsen kanssa tekemisissä, joten onko sillä mitään väliä jos hän ei virallinen isä ole? Lapsellahan on oikeus sitten 15-vuotiaana saada selville biologinen isänsä, jos hän haluaa sen selvittää. Ja toki lapselle voisin kertoa kuka hänen isänsä on jo aiemminkin. Suostuisin siihenkin, että lapsi isäänsä näkisi, jos isä siihen suostuisi. Yritän vaan tässä miettiä mikä olisi lapsen etua palvelevaa ja helpointa minun sekä lapsen kannalta.

Koen jo nyt huonoa omatuntoa siitä, jos lapsi elää ilman isää. Mutta niinhän lapsi tulee elämään joka tapauksessa. Mielessäni jo pyörii se kamala päivä, kun lapsi ääneen ihmettelee, että kuka hänen isänsä on ja miksi isä ei halua häntä nähdä. Olen aivan sanoin kuvaamattoman vihainen, en ymmärrä miten joku ihminen vaan voi elää sen asian kanssa, että on lapsensa hylännyt. Voihan se toki olla, että synnytyksen jälkeen isää alkaakin oma poika kiinnostamaan, mutta en oikein usko. Aika näyttää.

Kateeksi käy niitä, joilla on se toinenkin osapuoli iloitsemassa raskaudesta ja tulevasta perheenlisäyksestä. Minulla vaan ei ole ketään.

Sokerirasitukset ja lääkärineuvola rv 26+6

Tiistaina kävin sokerirasituksessa ja samalla oli sitten lääkärineuvola. Minulla oli aika klo 7.10, jolloin otettiin paastoverinäyte. Sen jälkeen sainkin juoda tuon ihanan imelän litkun. Maistui aivan ylimakealta vadelmamehulta.

Odotellessani tapoin aikaa neulomalla ja surffailemalla puhelimella. Tunnin päästä menin uudestaan piikitettäväksi. Onneksi minulla on hyvät suonet, mistä saa helposti verinäytteen otettua :D

Suoraan toisen verinäytteen ottamisen jälkeen pääsinkin terveydenhoitajan luokse. Juteltiin jälleen kerran yleisesti kuulumisistani ja voinnistani. Painoa minulle on päässyt kertymään hieman liian nopeasti, melkein kilo viikossa... Hieman sitä itse säikähdin, mutta terveydenhoitaja ei siihen kummempaa huomiota kiinnittänyt, kysyi vain onko ruoka maistunut :D Mittauksiakin tehtiin:

Verenpaine 131/83
Hemoglobiini 125
Sf- mitta 28 cm
Sikiön sydämensyke 149
Liikkeet ++

Sitten vaihdoinkin jo huonetta ja pääsin lääkärin luona käymään. Kaikki oli kuin pitääkin, kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Lääkärin tunnustellessa vatsaani vauva sattuikin juuri silloin potkaisemaan kovasti ja lääkäri sitä naureskeli :D Lääkäriltä kyselin jo viikkoja jatkuneista kylkikivuistani. Eli kipua tuottaa istuma-asento ja se tuntuu aina oikealla puolella rintaliivin kaaren alla. Lääkäri epäili, että kasvava vatsa painaa jotakin hermoa, koska kipua on vain istuessa. Lääkäri myös hieman varovaisesti varoitti, että kipu tulee aivan varmasti pahenemaan, kun vatsa kasvaa.

Sitten jo pääsinkin melkein suoraan viimeisen verinäytteen ottamiseen. Olipa melkoisen piikitetty olo, kun reilun parin tunnin sisällä minusta otettiin kolme laskimoverinäytettä ja vielä hemoblobiini sormenpäästä : D

Kotona huomasin, että kädet tärisee ja huimaa. Äkkiä sitten jääkaapista hieman paniikissa aamupalaa otin ja olo helpottikin syödessä :) Muuten minulla ei esiintynyt itse sokerirasituksen aikana huonovointisuutta tai muita sen kummempia oireita, hieman päähän välillä koski.

Aivan paniikissa sokerirasituksen tuloksia odottelin, ne sainkin seuraavana päivänä. Ja nehän olivat aivan erinomaiset onneksi! Kylläpä helpotti tuo tieto tuloksista.
Paasto 4.5 (raja 5.2)
1h 7.2 (raja 9.9)
2h 6.0 (raja 8.5)

Sain myös ajan sosiaalityöntekijälle, jossa yhdessä katsotaan mitä tukia olen oikeutettu saamaan. Hieman myös varmaan elatusasioista kyselen etukäteen. Tuota sosiaalityöntekijän tapaamista odotan kyllä kovasti, mahtavaa saada neuvoa ja apua taloudelliseen tilanteeseeni, nyt kun yksin lastani odotan! :)

Lopuksi mahakuva, rv 26+2.

Vaunut kotiutuneet!

Eilen aamulla postipoika toi kivan paketin! Vaunut viimein löysivät perille, kauan toimituksessa kestikin. Onneksi vaunujen tilaukseen sisältyi kuljetus kotiin. Paketit olivat niin suuria, että eivät olisi pieneen autooni mahtuneet :D Kiltti postipoju kantoi paketit ihan sisälle asti, mikä oli mahtava juttu :)

Vein vaunut vanhempieni luokse säilytykseen, siellä yhdessä avasimme paketit ja kokosimme vaunut. Vaunut olivat todella helpot koota, vaikka mitään kunnon kokoamisohjeita ei mukana tullutkaan. Pakettiin sisältyi hyttys- ja sadesuoja, hoitolaukku ja erillinen nahkalaukku vaunujen alaosaan. Lisäksi ostimme vaunuihin soveltuvan turvakaukalon.

Turvakaukalo

Hieman äitini kanssa vaunuja sisällä testailimme. Ei kehdattu ulos lähteä tyhjiä vaunuja ulkoiluttamaan :D Vaunut vaikuttavat oikein hyviltä, ehkä ovat hieman kömpelön tuntuiset vielä meille. Tuohon malliin ja värivalintaan olen ainakin vielä todella tyytyväinen! Kaverini kertoi, että taikasienellä saa puhdistettua sitten vaunuja tarvittaessa.

Hintaa vaunuilla ja turvakaukalolla oli yhteensä 639 euroa, mikä on minusta ihan aika halpa hinta. Toimitus ja kotiinkuljetus sisältyivät hintaan. Toivon, että vaunut ovat hyvät ja olen tyytyväinen niihin vielä senkin jälkeen kun ne ovat käyttöön päässeet :)

Helteiset kuulumiset, elossa ollaan!

Viikosta toiseen jatkunut helle alkaa jo tympiä. Tuntuu, että kasvava vatsa on kuin lämpöpatteri! Yöt menee yleensä kylmässä suihkussa muutaman tunnin välein juostessa : D Onneksi on pelastuksena tuuletin! Voi kun alkaisi hieman ilmat viilentyä, olisin niin tyytyväinen.

Maanantaina on minulla viimeinen työpäivä. Jään kesälomalle siihen asti ja sitten kuukautta ennen laskettua aikaa virallisesti äitiyslomalle. Määräaikaista työsopimustani ei nyt valitettavasti jatkettu enää. Toisaalta minua on vaivannut edelleen selkä- ja kylkikivut, jotka hieman vaikeuttavat töiden tekemistä. Jollain asteella ihan tyytyväinen olen, kun saan jo jäädä kotiin lepäämään. Tottakai rahahuolet astuvat kuvioihin, mutta uskon, että kyllä minä jotenkin selviän :)

Äitiyspakkaus saapui perjantaina. Olen kyllä pakkaukseen todella tyytyväinen. Keltaiset ja oranssit vaatteet vein Konttiin, niitä en pojalla halua käyttää. Muuten kyllä kaikki vaatteet ja tarvikkeet pääsevät ahkeraan käyttöön varmasti :) En nyt ala äitiyspakkausta täällä blogissa sen enempää esittelemään, koska kaikki tuotteet löytyy kuvien kera kelan sivuilta. Ne omat lempparini pakkauksesta olivat makuupussi, toppapuku, valkoiset bodyt sekä sekä valko-ruskea pähkinäkuvioinen body. Äitiyspakkaus löytyy kokonaisuudessaan täältä!

Vauvalle alkaa olla kaikki jo hankittuna. Pari päivää sitten käytiin shoppailemassa äitin kanssa Ikeassa. Ostettiin vauvalle pyllypyyhkeitä, amme, roikkuva lelu pinnasängyn ylle jne. Tänään laitoin myös tilaukseen tuttipullot, harsoja, pinnasängyn reunapehmusteen, katosverhot ja lakanat. Eli kaikki suuret ostokset on nyt tehty! Lapsen isä ei ole mihinkään hankintoihin halunnut tai pystynyt edelleenkään osallistumaan, kaiken olen lapselle itse kustantanut... Lapsen isä on myös monesti ollut tulossa juttelemaan luokseni lapsen asioista, mutta onkin sitten tehnyt oharit joka kerta. Kyllä olen koko ihmiseen niin pettynyt, etten voi sanoin kuvailla.

Toisaalta kun tätä tulevaa yksinhuoltajuutta olen pääni sisällä käsitellyt niin olen tyytyväinen. Tulen kyllä pärjäämään. Ja vaikka rankkaa tulee olemaan varmasti, niin uskon, että minun ja lapsen välinen suhde tulee olemaan vielä erityislaatuisempi, koska meitä on vain kaksi. Lapsella tulee olemaan varmasti täydellinen pieni perhe, johon kuuluu äiti sekä kasa kurittomia karvakinttuja <3

mökillä :) tummat oli pilvet!