Hiljaista.

Viimeiseiseen kolmeen päivään en ole juurikaan vauvan liikkeitä tuntenut. Outoa! Vähän aikaa sitten poika potki niin, että tunsin kyllä potkut aivan selkeästi. Varsinkin iltaisin.

Ehkäpä vauva on asentoaan muuttanut? Ja minullahan istukka on edessä, joten se vaimentaa liikkeitä paljon. Hieman meinaa huolestuttaa, yleensä iltaisin on jumpat käynnissä. Dopplerilla olen joka päivä sydänääniä kuunnellut ja ne löytyvät aina helposti, joten kyllä siellä elossa ollaan :) Netistä joltain keskustelupalstalta tulin lukeneeksi, että hiljaisemmat päivät ovat aikalailla normaaleita. Siksi en ole turhaan alkanut neuvolaan soittelemaan. Ja kyllähän pojun sydänäänet kuuluvat kuitenkin normaalisti :) Tuo kotidoppler on kyllä minun kohdallani ollut todella huikean hyvä ostos!

Ensi viikon perjantaina olisi edessä seuraava neuvolakäynti. Tuntuu ahistavalta mennä sinne ja kertoa, että nyt olen sitten yksinäni lasta odottamassa. Ehkä eniten arveluttaa, miten siellä asiaan suhtaudutaan. Tuolla tulevalla neuvolakäynnilllä olisi vielä ollut keskustelua parisuhteesta, vanhemmuudesta yms. Tosi nastaa mennä sinne sitten yksin :( Lapsen isästä ei ole mitään kuulunut, ei ole eron jälkeen kertaakaan edes soittanut, vaikka olen pyytänyt. Viestillähän minut jättikin. Aij että mikä vihantunne sisälläni kuohahtaakin, kun ajattelen asiaa! Pyysin lapsen isää osallistumaan suurempiin kustannuksiin, kuten pinnasängyn ja vaunujen hankintaan. Eikä ole penniäkään maksanut, enkä usko että maksaa.

Ensi kuussa tilataan vauvalle vaunut, juurikin nuo mitä aiemmin blogissani kuolasin. Oma isäni kertoi, että maksaa kokonaan nuo kalliit ja hienot vaunut lahjaksi ukilta lapsenlapselleen! Mikä helpostus. Hieman tuskastelin, että kylläpä tulee taloudellisesti tiukkaa kun lähihoitajan palkalla pitää yksin vaunut maksaa. Onni on omat ihanat vanhemmat, mitä tekisinkään ilman heitä? <3 Varattiin ensikuun alkuun risteily Tallinaan siskoni, äitini ja isäpuoleni kanssa. Kiva saada piristystä hieman harmaalta tuntuvaan arkeeni :)

Hyvää viikonloppua <3