lauantai 7. helmikuuta 2015

Aivan hiton hyvä maitokokeilu.

Koska kaikki lääkärit ovat sitä mieltä olleet, ettei pojallani voi olla maitoallergiaa niin kokeilimmepa uutta korviketta tässä parin päivän ajan. Erikoislääkärikin oli sitä mieltä, että kannattaa yrittää tuo meidän käyttämä refluksivaivaan tarkoitettu erikoiskorvike vaihtaa tavan korvikkeeseen. Nyt kun kiinteät ollaan aloitettu, niin vauvan suolisto on kuulemma taas kehittynyt niin, että kannattaa kokeilla.

Noh minähän kokeilin, hiton hyvällä menestyksellä. Kaapissa oli Nannin ykköstä, mikä ei meinannut oikein ensimmäisenä elinkuukautena sopia pojalle. Ajattelin aloittaa maitokokeilun sillä, josko se nyt vaikka pojalleni sopisi. Vaan eipä sopinut. Vaihdoin korvikkeen pikkuhiljaa vanhaan korvikkeeseen sekoittamalla. Ensimmäinen päivä meni lähinnä piereskellessä ja vauva oli hieman itkuisempi.

Toisen päivän aamuna helvetti pääsi kirjaimellisesti irti. Poika heräsi aamuviideltä, enkä saanut häntä nukkumaan uudelleen. Normaalistihan Paavo nukkuu seitsemään aamulla. Noh en saanut häntä nukkumaan aamu-uniaankaan. Enkä päiväunia. Kokoajan aamu viidestä kolmeen asti poika huusi kuin syötävä, kolmelta viimein sain hänet nukahtamaan. Kun poika heräsi, niin häneltä ei ääntä meinannut lähteä kovan kurkkusuorana itkemisen jäljiltä.

Ja tuo itkuisuus ei tietenkään ollut ainoa oire. Poika puklaili kaaressa, röyhtäili ja piereskeli. Maitokokeilun lopulla hän ei nälästään huolimatta maitoa enää ollenkaan huolinut, pulloa tarjotessa alkoi hirveä raivoaminen. Koko päivän aikana sain maitoa ehkä 5 dl syötettyä miinus puklailut, normaalisi menee se 9-10 dl plus kiinteät.

Ja mitäpä tästä opimme? Ehkä maksan vaan kiltisti tuon refluksikorvikkeen. Ainakaan uuteen maitokokeiluun en nyt heti uskalla lähteä, sanoi neuvolantätit ja lääkärit mitä tahansa. Siinä vaiheessa on vaarana, että lähtee lapselta ääni ja äipältä järki.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti