Raskausviikko 29 (+2) tänään

Keskiviikkona vaihtui taas raskausviikot ja oli jo silloin tarkoitus tehdä siitä ihan erillinen postaus. Noh nyt olen muutaman päivän myöhässä, parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Vointi edelleen suhteellisen hyvä. Kipuja toki on, mutta ne kyllä asiaan kuuluvatkin. Edelleen kylkikivut vaivaavat, jos istun pitempään kuin vartin paikallani. Kasvava kohtu painaa jotain hermoa varmaankin. Kävellessä vaivaa sitten liitoskivut. Eli ainut kivuton asento on makuuasento :- D Ei minun päiväni onneksi ihan makoillessa mene, ainakaan vielä. Sängystä nouseminen on jo hieman hankalampaa, enää ei kärsi niin vaan loikata ylös. Närästys on seurana jo päivittäin, tosin se loppuu yleensä heti kun apteekista ostamaani närästyslääkettä otan.

Vauva potkii paljon joka päivä. Potkut ovat jo voimakkaita, välillä niitä ihan säikähdän. Oikein liikkuvainen kaveri mahassa asustaa vuorokaudenajasta riippumatta. Vessassa saa juosta todella usein, välillä pissahätä ilmestyy kuin tyhjästä. Joka yö käyn keskimäärin 4-7 kertaa vessassa, eli unia tulee pätkissä nukuttua.

Kaikenkaikkiaan voin omasta mielestäni edelleen erinomaisesti :) Tai ehkä olen vaan asennoitunut hyvin noihin kipuihin ja vessassa juoksemisiin, niin ne eivät juuri haittaa :D Napa on hassusti alkanut leviämään, näkyy aina kaikkien paitojen läpi. Varmaan ei mene kovinkaan kauan kun pullahtaa ulospäin :D

P.s Kuvissa näkyy henkkamaukalta hankkimani äitiyshousut. Rakastan noita! : D Ihanan löysät ja mukavat jalassa!

Hiljaista.

Viimeiseiseen kolmeen päivään en ole juurikaan vauvan liikkeitä tuntenut. Outoa! Vähän aikaa sitten poika potki niin, että tunsin kyllä potkut aivan selkeästi. Varsinkin iltaisin.

Ehkäpä vauva on asentoaan muuttanut? Ja minullahan istukka on edessä, joten se vaimentaa liikkeitä paljon. Hieman meinaa huolestuttaa, yleensä iltaisin on jumpat käynnissä. Dopplerilla olen joka päivä sydänääniä kuunnellut ja ne löytyvät aina helposti, joten kyllä siellä elossa ollaan :) Netistä joltain keskustelupalstalta tulin lukeneeksi, että hiljaisemmat päivät ovat aikalailla normaaleita. Siksi en ole turhaan alkanut neuvolaan soittelemaan. Ja kyllähän pojun sydänäänet kuuluvat kuitenkin normaalisti :) Tuo kotidoppler on kyllä minun kohdallani ollut todella huikean hyvä ostos!

Ensi viikon perjantaina olisi edessä seuraava neuvolakäynti. Tuntuu ahistavalta mennä sinne ja kertoa, että nyt olen sitten yksinäni lasta odottamassa. Ehkä eniten arveluttaa, miten siellä asiaan suhtaudutaan. Tuolla tulevalla neuvolakäynnilllä olisi vielä ollut keskustelua parisuhteesta, vanhemmuudesta yms. Tosi nastaa mennä sinne sitten yksin :( Lapsen isästä ei ole mitään kuulunut, ei ole eron jälkeen kertaakaan edes soittanut, vaikka olen pyytänyt. Viestillähän minut jättikin. Aij että mikä vihantunne sisälläni kuohahtaakin, kun ajattelen asiaa! Pyysin lapsen isää osallistumaan suurempiin kustannuksiin, kuten pinnasängyn ja vaunujen hankintaan. Eikä ole penniäkään maksanut, enkä usko että maksaa.

Ensi kuussa tilataan vauvalle vaunut, juurikin nuo mitä aiemmin blogissani kuolasin. Oma isäni kertoi, että maksaa kokonaan nuo kalliit ja hienot vaunut lahjaksi ukilta lapsenlapselleen! Mikä helpostus. Hieman tuskastelin, että kylläpä tulee taloudellisesti tiukkaa kun lähihoitajan palkalla pitää yksin vaunut maksaa. Onni on omat ihanat vanhemmat, mitä tekisinkään ilman heitä? <3 Varattiin ensikuun alkuun risteily Tallinaan siskoni, äitini ja isäpuoleni kanssa. Kiva saada piristystä hieman harmaalta tuntuvaan arkeeni :)

Hyvää viikonloppua <3